Friday, February 06, 2009

Isänmaallisen Kansanliikkeen ja AKS:n soihdunkantaja Seppo Lehto suosittelee tutustumaan Jussi Halla-ahon Scripta-kirjoituksiin




Isänmaallisen Kansanliikkeen ja AKS:n soihdunkantaja Seppo Lehto suosittelee tutustumaan Jussi Halla-ahon Scripta-kirjoituksiin

-----------------------------------------------

-------------------

http://www.halla-aho.com/scripta/ulkomaalaislain_uudistamisesta_ja_tulevaisuudennakymista.html
---------------
4.2.2009

Ulkomaalaislain uudistamisesta ja tulevaisuudennäkymistä

Hallituksen esitys uudeksi ulkomaalaislaiksi on näillä näkymin tulossa eduskunnan käsittelyyn 17.2.2009. Hallintovaliokunnan lausunnon pohjalta esityksestä poistettiin eräitä räikeitä älyttömyyksiä. Eniten kohinaa synnytti jatkuvan oleskeluluvan myöntäminen niille kielteisen turvapaikka- ja suojelupäätöksen saaneille, joita ei "teknisen esteen", esim. puuttuvien kulkuyhteyksien vuoksi, voida palauttaa. Ministeri Astrid Thors oli perustellut ehdotustaan sillä, että teknisistä syistä palauttamatta jätetyille, lähinnä somaleille, afgaaneille ja irakilaisille, tällä hetkellä rutiininomaisesti myönnettäviin b-lupiin ei sisälly mahdollisuutta työntekoon. Hallintovaliokunnan esityksessä ongelma - järkevästi - poistetaan sisällyttämällä työlupa tilapäiseen oleskelulupaan.
On selvää, että työluvan myöntäminen palautusta odottaville kieli- ja usein ammattitaidottomille turvapaikanhakijoille, järjestettiin asia sitten myöntämällä heille jatkuva oleskelulupa ("malli Thors") tai sisällyttämällä työlupa tilapäiseen oleskelulupaan ("malli Hallintovaliokunta"), ei tosiasiallisesti vaikuta heidän työllistymiseensä mitenkään. Thorsin ehdotuksen todellinen tarkoitus oli mahdollistaa nopea perheenyhdistäminen kaikille maahan saapuville somaleille, afgaaneille ja irakilaisille. Suomeen saapunut yhdistetty perhe puolestaan olisi tosiasiallisesti tehnyt palauttamisen mahdottomaksi, vaikka tekninen este olisi myöhemmin poistunut. Toinen mieleen tuleva tavoite on turvapaikanhakijoiden siirtäminen työmarkkinatuen piiriin ja humanitaarisen maahanmuuton välittömien ja läpinäkyvien kustannusten siivoaminen maton alle.
Tähän väliin on todettava, että "teknisen esteen" perusteella myönnetty tilapäinen oleskelulupa voi olla voimassa korkeintaan kaksi vuotta. Mikäli "tekninen este" ei ole poistunut, henkilölle myönnetään jatkuva oleskelulupa, joka puolestaan avaa ovet perheen yhdistämiselle ja kansalaisuuden hakemiselle. "Teknistä estettä" ei ole selkeästi määritelty. Tässä mielessä Hallintovaliokunnan tekemä korjaus Thorsin esitykseen on lähinnä kosmeettinen.
Hallituksen lakiesityksen varsinaiset ongelmat eivät kuitenkaan liity tällaisiin mieltä kiihottaviin yksityiskohtiin, vaan siihen, että se sementoisi nykyisen, lakia erittäin liberaalisti tulkitsevan soveltamiskäytännön ja olisi selvä irtiotto vastaavaan EU-direktiiviin nähden. Vaikka ministeri Thors on eri yhteyksissä perustellut uudistustarpeita juuri EU-maiden lainsäädäntöjen harmonisoinnilla.
Paitsi että lakiesitys on askel huonompaan suuntaan, nykyinenkään laki ei ole riittävä torjumaan näköpiirissä olevia uhkakuvia. Laissa tarkoitettu "kansainvälinen suojelu" sisältää a) varsinaisen turvapaikan, jonka kriteerit perustuvat Geneven pakolaissopimukseen ja edellyttävät, että hakija kokee henkilökohtaista vainoa henkilöön liittyvän syyn perusteella; b) toissijaisen suojelun. Lakiesitys:
"Toissijaista suojelua voi saada henkilö, jolle ei voida myöntää pakolaisasemaa, mutta jonka suhteen on esitetty merkittäviä perusteita uskoa, että jos hänet palautetaan kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa, hän joutuisi todelliseen vaaraan kärsiä vakavaa haittaa, ja joka on kykenemätön tai sellaisen vaaran vuoksi haluton turvautumaan sanotun maan suojeluun."
"Merkittäviä perusteita" ei ole määritelty, joten asiaa tutkittaessa suuri paino pantaneen oleskeluluvan hakijan omalle sanalle. "Vakavalla haitalla" tarkoitetaan kuolemanrangaistusta, kidutusta, halventavaa kohtelua, aseellisesta selkkauksesta johtuvaa vakavaa henkilökohtaista vaaraa jne.
Pakolaisstatus ja toissijainen suojelu perustuvat EU-direktiiviin, mutta näiden lisäksi Thorsin lakiesitykseen sisältyy kansallinen kummajainen nimeltä "humanitaarinen suojelu". Kuten menettelyn nimestä voi päätellä, kyseessä on eufemismi ja eräänlainen roskakorimomentti, jonka on tarkoitus kattaa kaikki, mikä ei mahdu turvapaikkastatuksen tai toissijaisen suojelun määritelmään. Mitä muuta kaksi viimeksi mainittuakaan sisällöllisesti ovat kuin "humanitaarista suojelua"? Lakiesitys:
"Maassa oleskelevalle ulkomaalaiselle myönnetään oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella, jos 87 tai 88§:n mukaisia edellytyksiä turvapaikan tai toissijaisen suojelun antamiselle ei ole, mutta hän ei voi palata kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa siellä tapahtuneen ympäristökatastrofin takia taikka siellä vallitsevan huonon turvallisuustilanteen vuoksi, joka voi johtua kansainvälisestä tai maan sisäisestä aseellisesta selkkauksesta tai vaikeasta ihmisoikeustilanteesta."
Kuten näemme, "humanitaarisen suojelun" antaminen ei edellytä minkäänlaisia yksilöllisiä, ts. hakijan henkilöön liittyviä perusteita. Riittää, että hän saapuu tietynlaiselta alueelta. On selvää, että tällaisten kriteerien vallitessa joka ainoa Somaliasta, Afganistanista ja Irakista saapunut turvapaikanhakija on oikeutettu jatkuvaan oleskelulupaan ja perheenyhdistämiseen.
On pidettävä mahdollisena, että alkuperäiseen lakiesitykseen sisältynyt jatkuva oleskelulupa "teknisen esteen" vuoksi palauttamatta jätetyille oli pelkkä täky, johon huolestuneen tarkkailijan toivottiin tarttuvan, ja jolla pyrittiin kääntämään huomio vaikutuksiltaan samanlaisesta 88a§:stä. "Tekniseen esteeseen" vetoaminen muuttuu tarpeettomaksi, koska "humanitaarisen suojelun" määritelmän nojalla kenellekään ei voida antaa kielteistä oleskelulupapäätöstä.
Uusi laki ei ole suoranaisessa ristiriidassa EU-direktiivin kanssa, sillä direktiivi sallii (hakijan kannalta) edullisemmat kansalliset lainsäädännöt. Se on kuitenkin ristiriidassa lainsäädäntöjen harmonisointipyrkimysten kanssa ja tekee Suomesta porsaanreiän Schengen-alueelle. Lisäksi se on tietysti tuhoisa Suomen kansallisen edun näkökulmasta.
Helsingin Sanomien tämänpäiväisessä pääkirjoituksessa käsitellään varsin realistisesti tulevia näkymiä. Suomeen saapui viime vuonna yli 4000 turvapaikanhakijaa, joista 1253 Irakista, 1176 Somaliasta ja 249 Afganistanista. Tammikuun tahdin perusteella voidaan odottaa tänä vuonna päästävän 6000:een hakijaan. Kun väistämättömät perheenyhdistämiset otetaan huomioon, pelkästään nykyinen somalipopulaatiomme kaksinkertaistuu kahdessa vuodessa. (Edellisen siis sanoo Hesari, en minä.) Kaikkiaan humanitaaristen tulijoiden (turvapaikanhakijat plus perheenjäsenet) määrä voi kohota 20 000:een vuodessa. Tulevina vuosina tahti tietenkin kiihtyy, koska uusi ulkomaalaislaki "humanitaarisine suojeluineen" lisää eksponentiaalisesti Suomen houkuttelevuutta muiden EU-maiden kustannuksella.
Tämän politiikan seurauksista ei varmaankaan tarvitse ryhtyä saivartelemaan. Kaikki tietävät, miten Suomi on pärjäillyt esimerkiksi 10 000 somalinsa kanssa ja päinvastoin. Kun heitä tulee jatkossa 5000 lisää joka vuosi, jokainen voi tykönään pohtia, mitä se merkitsee. Voimme tietysti nostaa kädet ylös ja toivoa, että taantumassa tarpovalla Suomella on jatkuvasti tarjota motivoivaa työtä uusille lukutaidottomille vuohipaimenille ja kamelikuskeille, tai vaihtoehtoisesti loputtomasti rahaa heidän asuttamiseensa ja elättämiseensä muutaman suurimman kaupungin lähiöissä.
Hesarin pääkirjoitustoimittaja on saavuttanut oivalluksen ensimmäisen portaan: Kaikki ei ole aivan parhaalla mahdollisella tavalla. Valitettavasti tästä saavutuksesta ei ole iloa, ellei siihen yhdisty jonkinlainen käsitys siitä, mitä pitäisi tehdä. Hallituksen pitäisi ensi tilassa vetää lakiesityksensä pois, ja Thors, joka ei ole tehtäviensä tasalla, tulisi erottaa. Hallituksen pitäisi todeta, että Suomi on ajautumassa kriisiin maahanmuuton kanssa, lähettää virkamiehille ohjeet voimassa olevan ulkomaalaislain tiukasta tulkinnasta ja käynnistää viipymättä ulkomaalaislain kokonaisuudistus uudelta ja terveeltä pohjalta.

Takaisin



-----------------------



Isänmaallinen IKL
Eurovaalit 2009: Isänmaallisen kansanliikkeen uudet sävelet. Kehitysapu ja lähialueyhteistyömäärärahat poistettava valtion tulo- ja menoarviosta. Suomen valtion kansallisten alueiden palautusneuvottelujen vauhdittaminen Nato-jäsenyyden ja yhteistyössä muiden Nato- ja EU-maiden kanssa ja avustamana energiaomavaraisuutemmekin varmistamiseksi Petsamon ja Kalastajasaarennon myötä mannerjalustaoikeuksien kautta. Samoin voitaneen aktivoida Laatokka meremme tuuli- ja vesivoimaltaan kansakuntamme eduksi, ryöstettyä Jäniskosken voimala-aluetta unohtamatta. Pirkanmaalla IKL:n a AKS:n arvoin Seppo Lehto. Helsingissä voinemme suositella perussuomalaisten listalta Jussi Halla-ahoa ja Jukka Mattilaa isänmaan asiamiehinä
Tarkastele profiilia
-----------------------

------------------